Hae
Sormet Suuhun

Lomamäen lemmikkipuisto Inkoossa

 

Viime viikolla lähdimme päiväretkelle Inkooseen asti. Olin lukenut siellä sijaitsevasta Lomamäen lemmikkipuistosta, ja ystävämme vierailivat siellä viime vuonna. Ajoimme 45 minuuttia Helsingistä, mutta oli se sen arvoista! Aikataulutimme lähtömme niin, että kumpikin poika nukkui autossa päiväunet. Mietimme Lomamäessä vierailua jo viime vuonna, mutta emme saaneet aikaiseksi. Lisäksi minua mietitytti puiston eettisyys, sillä en löytänyt siitä netistä mitään tietoa. Olin nähnyt kuvia, joissa vierailijat syöttävät lemmikkipuiston kettua ja pitävät sitä jopa sylissään. Nyt tiedän sen verran, että kettu on luonnosta pelastettu ja valkoinen kettu turkistarhalta. Ketut ovat aivan kesyjä, ja niihin tutustuminen tapahtuu kettujen ehdolla opastetusti. Me emme jostain syystä ottaneet kettuihin lähikontaktia lainkaan, ehkä tulimme sellaiseen aikaan ettei kettujen aitaukseen päässyt tai sitten meidän olisi pitänyt pyytää sinne pääsyä. Pääsimme silittelemään niin montaa muuta otusta, ettei jotenkin tullut mieleenkään.

 

 

Suloiset kettukaverukset Kimi ja Mariah

Vapaana tepastelevat kalkkunat puolestaan yrittivät ottaa meihin innokkaasti lähikontaktia, ja Joel oli aivan kauhuissaan. Meitä oli varoiteltu, että isoin kalkkuna on todella kovaääninen, mutta todella kiltti. Joel on todella eläinrakas, ja aina silittelemässä kaikkia näkemiään eläimiä. Joelilla jäi ehkä kuitenkin kalkkunasta jonkinlainen trauma sillä kun kysyin kotona mikä oli kivoin eläimistä, hän vastasi vain: ”Mama, minä en tykkää kalkkunasta!”

 

”Mama, minä en tykkää kalkkunasta!”

Myös tilan monia eri lintuja sai ruokkia, ja saimmekin oman siemenkupin mukaamme kierrokselle. Joel pääsi silittelemään kanoja, kilpikonnaa, aasia, vuohia, ja hurmaavia poneja. Joel uskaltautui myös silittämään käärmettä, vaikka itse kieltäydyin kunniasta. Jo mainitsemieni kavereiden lisäksi puistossa saattoi tavata myös pesukarhuja, frettejä, poroja, alpakoita, possuja, piikkisian, mangusteja, viiriäisiä ja papukaijoja. Lisäksi tilalla asustelee ainakin kolme ystävällistä koiraa, joita kaikkia saa silittää. Lomamäen lemmikit ja heidän nimensä löydät Lemmikkipuiston sivuilta.
 

Alpakat piilottelevat poron sarvien välissä

Joel viihtyi myös hyvin lasten leikkipaikalla, jossa oli trampoliini, iso pomppulinna, hiekkalaatikko ja pari muuta härveliä. Puiston oma, ihana oranssi kissa nukkui trampoliinilla, joten kissarakas Joel kieltäytyi häätämästä sitä päästäkseen pomppimaan. Lomamäellä on Kirnu-niminen kahvila, josta löytyy 10 0000 vuotta vanha hiidenkirnu. Kahvilassa on tarjolla oikeastaan vain kahvia, jäätelöä ja jotain pientä purtavaa, mutta omat eväät saa ja kannattaa ottaa mukaan. Joel sai jäätelön, ja se on hänelle usein tärkeintä retkillämme. Vieläkin kun mainitsen maauimalan, hän muistelee vain saamaansa mansikkajäätelöä…

 

Suosittelen Lomamäen lemmikkipuistoa jos vielä etsitte jotain kivaa puuhaa kesälomalle! Puisto on auki elokuuhun asti ke-su. Sisäänpääsy maksoi 15 € yli 3-vuotiailta, ja kuuden hengen perhelippu 50 €. Erityisen kivaa oli, miten lähelle eläimiä pääsee, sillä samalla voi opettaa pienille ihmisille eläinten käsittelyä ja kunnioittamista. Kaikesta näkee miten hyvin eläimistä pidetään huolta, ja ne ovat lemmikkipuiston omistajien lemmikkejä. Tällaisessa paikassa on ilo käydä, sillä ahdistun Korkeasaaressa aika pahasti etenkin Kissalaakson kohdalla.

 

Onko Lomamäen Lemmikkipuisto jo tuttu? Onko muuallapäin Suomea vastaavaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *