Hae
Sormet Suuhun

Uhmaikäistä ei nuku(te)ta

Kuva lavastettu, sillä kun Joel oikeasti nukahtaa on jo melko pimeää

Tilanne on sen verran parantunut heinäkuusta, että Joel suostuu jäämään iltasadun jälkeen yksin huoneeseensa yövalonsa ja pehmolelujensa kanssa. Tämän jälkeen alkaa kuitenkin täysin mahdoton juoksutusrumba. Joel pelaa aikaa noin tunnin ajan huutelemalla koko ajan mitä älyttömimpiä pyyntöjä, ja kävelee olohuoneeseen jos emme välitä hänen pyynnöistään. Tässä lista vakiopyynnöistä, joita 3,5 -vuotiaamme keksii pyytää joka ilta, yleensä tässä järjestyksessä:

 

1. Saanko uutta vettä vesipulloon?
2. Voitko tulla peittelemaan?
3. Voitko tulla kääntämään peiton oikein päin?
4. Haluan kuunnella Elsaa (Frozenia)!
5. Voitko laittaa minulle sukat jalkaan?
6. Voitko laittaa minulle housut jalkaan?
7.  Voitko tulla peittelemaan?
8. Minä haluan Ihaan sänkyyn!
9. Voitko tulla peittelemään Ihaan?
10. Voitko laittaa minulle nämä sukat käsiin?
11. Minä en halua tätä musiikkia!
12. Voitko hieroa minun mahaa?
13. Peitto!!!
14. Voitko tulla nukkumaan minun kanssa?

 

Hyväuninen Leon päiväunillaan

 

Vielä on siis paljon työtä tehtävänä, olemme yrittäneet olla toteuttamatta näitä älyttömiä pyyntöjä. Joel on aika uhmakas, ja huutaa ”Peitto!!!!!” niin kauan kuin joku tulee huoneeseen. Olemme käyneet huoneessa siksi, ettei Leon heräisi Joelin pyyntöihin. Tiedän, että pitäisi vain olla johdonmukainen, kärsivällinen ja sietää sitä kiukuttelua. Tilanteesta koomisen tekee se, että pieni Leon nukahtaa todella kiltisti yöunille iltamaidon jälkeen puoli kahdeksan maissa. Imetän Leonin iltatoimien jälkeen, jonka jälkeen lasken hänet omassa huoneessaan pinnasänkyyn, annan kainaloon leijonarievun ja tutin suuhun, ja lähden vain pois huoneesta. Leon jää todella tyytyväisenä nukkumaan yksin, ja on viimeisen kuukauden herännyt vasta puoli kahdeksan aikaan aamulla. Vaikka Joel ei vauvanakaan nukahtanut koskaan näin helposti, niin silti pelkään sitä päivää jolloin nukutusrumba alkaa myös Leonin kanssa.

 

miten teillä nukutaan?

 

Lue myös: Taaperoa ei nuku(te)ta ja Saamani vinkit nukutusrumban selättämiseen.

 

Sormiruokailijan porkkana-kana muffinssit

Leonin ehdotonta lempiruokaa on porkkana kaikissa muodoissaan sekä lohi-parsakaalimuffinssit. Meillä oli jääkaapissa parisataa grammaa kanaa, joten päätin yhdistää Leonin lemppari uudessa reseptissä. Raastaessani porkkanaa taikinan sekaan haaveilin hetken, että olisin ollut leipomassa porkkanakakkua. Lopputuloksena oli iloisen väriset PorkKana muffinssit. Leonille maistuivat muffinssit erittäin hyvin, ja tarjoilin lisukkeena maissia, herneitä ja kurkkua. Näistä muffinsseista tuli meille uusi arjen pelastaja lohimuffinssien kaveriksi. Leon syö yleensä kaksi muffinssia kerrallaan ja loput laitan pakastimeen. On niin kätevä napata pari jäistä muffinssia mukaan kun lähdemme keskustaan tai kyläilemään, ja antaa niiden sulaa itsekseen ruoka-aikaan mennessä.

 

Porkkana-kana MUFFINSIT  (10 KPL)

 

 

MITÄ TARVITSET:

  • 200 g kanaa
  • 1 iso porkkana raastettuna
  • 2 dl kauramaitoa
  • 1 kananmuna
  •  1 rkl kookosöljyä
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl ruokasoodaa
  • Mustapippuria, ripaus kurkumaa ja Provencen yrttiseosta

 

 

VAIHEET:

  1. Kuutioi kanafile tai käytä valmiita suikaleita, ja paista miedolla lämmöllä kypsäksi.
  2. Raasta porkkana hienoksi.
  3. Sekoita kauramaito, kananmuna, ja öljy.
  4. Sekoita kulhossa kuivat aineet ja mausteet, ja lisää ne nesteiden joukkoon. Sekoita kunnolla.
  5. Sekoita kana ja porkkanaraaste taikinan sekaan.
  6. Laita pari ruokalusikallista taikinaa jokaiseen paperiseen, öljyttyyn muffinssivuokaan.
  7. Paista 20 minuuttia 200 asteessa uunin keskitasolla.
  8. Anna muffinssien jäähtyä hetki, niin ne irtoavat vuoasta paremmin.

 

Syömään!

 

 

SORMET SUUHUN JA BON APPÉTIT!

 

Muita sormiruokareseptejäni löydät #sormiruokaresepti-tunnisteella blogista.